Virtsarakkoa, joka on menettänyt toimintansa hermoratojen vaurioitumisen vuoksi, kutsutaan ”neurogeeniseksi rakoksi”.
Neurogeeninen rakko voi johtua erilaisista sairauksista, kuten:
- Selkäydinvamma
- MS-tauti
- Selkärankahalkio
- tyypin 2 diabetes
- aivohalvaus
- Parkinsonin tauti
- aivokasvaimet.
Hermovauriot eivät vaikuta munuaisten virtsantuotantoon. Vaurioiden pääasiallinen seuraus on usein virtsarakon varastoimiskapasiteetin ja toimintakyvyn heikkeneminen sekä virtsarakkoa supistavan ja ulos puristavan lihaksen välisen koordinaation heikkeneminen.
Neurogeeniset virtsarakon toimintahäiriöt voidaan jakaa kahteen pääasialliseen tyyppiin – yliaktiiviseen virtsarakkoon ja velttoon virtsarakkoon:
Yliaktiivinen (reflektorinen) virtsarakko
Virtsarakon lihakset supistuvat itsestään, kun rakko alkaa täyttyä virtsalla, mikä aiheuttaa inkontinenssia (ts. vahingossa tapahtuvaa virtsarakon tyhjentämistä), koska henkilö ei tunne tyhjentymistä.
Vajaatoimintainen (veltto) virtsarakko
Veltto virtsarakko ei pysty tyhjentämään virtsaa, koska sillä on taipumus menettää lihasvoimaa, eikä se voi supistua kunnolla tyhjentyäkseen. Ilman asianmukaista hoitoa se voi johtaa ylikuormitukseen, vaurioitumiseen ja infektioon, koska henkilö ei ehkä tunne, kun virtsarakko on täynnä. Myöskään bakteerit eivät poistu virtsaamisen kautta, jolloin ne voivat levitä virtsarakkoon.
Joillakin ihmisillä voi olla ”yhdistynyt” virtsarakon hermovaurio. Tämä tarkoittaa, että virtsarakko voi vuoroin olla vajaatoiminen ja vuoroin yliaktiivinen, mikä aiheuttaa vaihtelevia ja ennakoimattomia oireita.
Neurogeenisen rakon oireet on hoidettava asianmukaisesti. Jos virtsarakko on menettänyt luontaisen kykynsä tyhjentyä, suositeltava menetelmä on toistokatetrointi.
