Colitis ulcerosa, haavainen paksusuolitulehdus. Anna-Maija Tuominen oli 21-vuotias ja neljättä kuukautta raskaana kuullessaan sairaudesta, jolle ei voitaisi tehdä mitään ennen kuin vauva olisi syntynyt. Raskauden edetessä suolisto välillä rauhoittui ja ärsyyntyi taas.
Soitin aina äidilleni, että apua, nyt minulla on taas mahassa ongelmia, Anna-Maija muistelee.
He koettivat saada apua Hopeaniemen luontaisparantolasta.
Siellä käytettiin paljon erilaisia luonnosta saatavia materiaaleja. Muistan syöneeni vatsaa rauhoittavia voikukan lehtiä. Ruusunmarja ja porkkana tulivat tutuiksi. Olin niin ruskea sinä keväänä!, Anna-Maija nauraa.
Synnytys meni hyvin ja nopeasti. Sen jälkeen Anna-Maija kiidätettiin suoraan Meilahteen. Sairaalabakteeririskin vuoksi hänen vauvansa jäi kätilöopistolle. Kolmen viikon sairaalajakson aikana hänet herätettiin pumppaamaan maitoa. Vahvan lääkityksen vuoksi sitä ei viety vauvalle, vaan se kaadettiin lavuaariin. Meilahdessa Anna-Maijan suolisto pestiin. Se tarkoitti kolmelitraisia vesiperäruiskeita 15 minuutin välein. Pesua jatkettiin niin kauan, että ulos tuleva vesi oli kirkasta. Toimenpide kesti kolme vuorokautta. Suolisto ärsyyntyi entisestään.
Suolistoni oli todella huonossa kunnossa. Lääkärien mukaan syöpä olisi tullut ennen pitkää. Rankimpia hetkiä olikin, kun hoitaja tuli sanomaan, että saan avanteen. Mietin, että minuun ei mitään reikiä tehdä mihinkään kohtaan. Siksi kävin kaikki luontaishoidot läpi. Sitten, kun asian teki itselle selväksi ja oli istunut ne yöt kaksin kerroin vessassa kouristellen, ymmärsi, että eihän siinä ole mitään vaihtoehtoa, Anna-Maija miettii.
Siispä leikkaukseen. Anna-Maijan lapsi syntyi toukokuussa, kesäkuussa hän oli päässyt kotiin ja lokakuussa hänelle lei- kattiin avanne. Anna-Maija kehuu kirurgeja. Leikkaava lääkäri jutteli leikkauskohtaa piirrellessään, että tähän kohtaan, kun leikataan, niin vaatteet päällä ei mitään huomaa päältä päin. Ja oli oikeassa.
Avannepussit pyykkinarulla
Muutos näkyi heti. Sairaalassa toipuessaan Anna-Maija alkoi neulomaan vauvalle sukkia. Hän oli niin innoissaan uudesta mahdollisuudesta, että ei saanut nukuttua öisin. Vihdoin hän voisi lähteä kotoa vauvan kanssa ihan minne vain teki mieli.
Onkohan kukaan parantunut niin nopeasti sellaisen leikkauksen jälkeen, kuin minä?, hän miettii.
Anna-Maija kertoo, että kun avanteen tulon aiheuttamasta ensijärkytyksestä selvisi, lähtivät asiat helpottumaan ja olo parani kohisten. Sitä vastoin avannetuotteet aiheuttivat ongelmia. Elettiin vuotta 1982.
Siihen maailman aikaan tuotteet olivat mitä oli. Käytit vain sitä yhtä tuotetta, jolle ei ollut vaihtoehtoja. Hoitotarvikejakelussa jonotettiin. Hoitotarvikkeita sai vain tiettynä päivänä ja tiettyyn kellonaikaan. Siellä sanottiin, että peskää pussit, lisää ei ole tulossa. Käytössä oli vain yhdenlaisia pohjalevyjä. Ihoni alkoi ärsyyntymään. Siihen vaivaan haettiin apteekista puhdistettua bensaa, jolla iho putsattiin.
Anna-Maijan iho ärtyi niin, ettei hän saanut enää laitettua pohjalevyä paikalleen. Avanteen iho vuosi mätää. Hän soitti Meilahteen.
On tärkeää, että on joku, joka kertoo mitä voi tapahtua. Enhän minä tiennyt näistä. Meilahdessa oli avannehoitaja Eeva, joka sanoi, että ei näin voi olla. Sain uuden pohjalevyn, sillä ihoni ei kestänyt edellisen tuotteen liimaa, Anna-Maija muistelee.
Elämä jatkui ja Anna-Maija tuli uudestaan raskaaksi. Tälläkään kertaa hän ei päässyt helpolla, nimittäin toisen lapsen raskausaikana hänelle tuli kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi struuma. Avanne ei haitannut raskautta mitenkään. Ei, vaikka lapsi liikkui ja potki. Iho venyy ja antaa periksi.
Lapsi ja sen myötä maha kasvavat niin pikkuhiljaa, ettei sitä edes tajua. Synnytys ja kaikki meni ihan hyvin, Anna-Maija hymyilee.
Tiedon aikakausi
Sosiaalialalla työuransa tehnyt Anna-Maija kertoo, että avanne oli osa häntä alusta alkaen. Hän sanoo, ettei nuorena osannut edes kauhistella asiaa. Hän ei halunnut käyttää aikaa murehtimiseen ja asioissa vellomiseen. Elämää tuli elettyä ja koettua avanteesta huolimatta. Vai voisiko sanoa, että sen ansiosta.
Ajattelin asioita ennemminkin sen kautta, miten paljon avanne toi minulle helpotusta. Avanne ei koskaan ole vaikut- tanut suhteisiini, eikä kukaan ole koskaan kyseenalaistanut minua sen takia. Silloin olisin ajatellut, että sillä toisella on se ongelma. Totta kai olen joskus miettinyt, voisiko elämäni olla erilaista, jos olisin ollut terve. Olen kuitenkin saanut elämässä kaiken, mitä olen tarvinnut. Minulla on kaksi tervettä lasta, olen saanut käydä kouluja. Mitä tässä enempää toivoisi? Olen tehnyt sitä, mitä haluan, Anna-Maija miettii.
2000-luvun aikana markkinoille tuli enemmän tuotevalikoimaa. Avanneleikatuilla alkoi olla testattavaa ja valinnanvaraa. Internetin aikakausi sai Anna-Maijan hoksaamaan, että hänhän voisi etsiä tietoa hakusanalla “avanne”. Hän löysi Coloplastin nettisivut, tilasi näytteitä, ja löysi itselleen sopivimman tuotteen.
Toivon ihmisten tietävän, että on mahdollista testata monenlaista muutakin, kuin mitä hoitotarvikejakelusta ensisijaisesti annetaan. Coloplastin tuotteet ovat hyviä minulle, mutta tiedän, että joku toinen merkki voi olla jollekin toiselle sopiva. Jos ei ole ihan varma, voi ottaa yhteyttä avannehoitajaan. Eri ikäisille ihmisille löytyy sopivia tuotteita laidasta laitaan. Kannattaa itse olla aktiivinen. Mietin ihmisiä, joilla ei ole tietokonetta. Sitten kannattaa soittaa ja kysyä. Jo painon muutos voi aiheuttaa tarpeen kokeilla uutta. Avanteen kanssa ei tarvitse selvitä iho-ongelmista ja ohivuodoista, Anna-Maija tietää.
Sopivasti avoimuutta ja yksityisyyttä
Anna-Maija vertaa pohjalevyn vaihtoa hampaiden pesuun. Siitä tulee yhtä lailla rutiini. Anna-Maijan avoimen itsevarma ja positiivinen suhtautuminen on auttanut muitakin. Hänen isänsä sairastui stressiperäiseen suolistosairauteen, ja hänelle tehtiin avanne. Hänen oli helpompi mennä leikkaukseen seurattuaan läheltä tyttärensä matkaa.
Kun elämää avanteen kanssa näkee vierestä, on siihen helpompi suhtautua. Siksi näistä täytyy puhua, Anna-Maija sanoo.
Yksityisyyttä hän silti kaipaa. Uimahallissa riisuutuessaan hän katsoo, ettei lähellä ole lapsia. Hän ei halua peitellä avannetta, mutta aina ei jaksaisi selittää vieraille ihmisille. Aktiivinen uintiharrastus on jäänyt taka- alalle, mutta 60-vuotislahjaksi saamansa sähköpyörän vuoksi Anna-Maija ei malttaisi odottaa kesän ajokelejä.
Vastatuuli ja ylämäki ovat mun kauhistukset. Sähköpyörällä nekään eivät ole ongelma, Anna-Maija iloitsee.
Huolettoman avanteen kanssa tätä päivää eläessä 80-luvun hoitomenetelmät tuntuvat kaukaisilta. Alkuaikojen tuotteita Anna-Maija ei pystyisi käyttämään. Hän ajattelee, että iholla on pitkä muisti ja että se kyllä tietää, mikä sille ei sovi.
Jälkeenpäin kun ajattelen sitä kaikkea, niin sekin oli vain elämää. Näillä mennään. Sitä aina välillä mietin, että kuka voi sanoa toiselle, kuinka monta pohjalevyä tai pussia saan käyttää. Oliko heillä itsellään avanne, että he pystyivät sen määrittämään?
